Äijästelyä ja messuilua

Sainpahan viimein väkerrettyä valmiiksi jouluksi tilatun karhupaidan. Nyt on voittajafiilis! Tosin täytyy vielä toinen samanmoinen värkätä, onneksi ei jouluksi kuitenkaan. :) Ohje on siis Novitan lehdestä (syksy 2010) ja lankana 7 veljestä. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, välillä olin niin solmussa pienten keltaisten kerien, kissojen ja koiran kanssa, että meinasi epätoivo iskeä. Mutta tässä se nyt on!

Viikonloppuna pyörähdin Helsingissä kädentaitomessuilla. Ikävä kyllä aika loppui kesken, mutta aikamoiset kantamukset oli silti kotiin tullessa ja kukkaro ei todellakaan kiitellyt. :) Löytyihän sieltä joululahjoja kuitenkin ja lemmikkipuolelta koiruudelle järsittävää - ja tietysti lankaa.



Vielä olisi muutama projekti tehtävänä ennen joulua. Onneksi nuo lasten lapaset, sukat ja pipot ovat vähän nopeampia väkerrettäviä, joten ehkä tässä ehtii.

SNY:ni on ajatustenlukija!

Pääsin kuin pääsinkin jo perjantaina postiin hakemaan marraskuun SNY-paketin. Sisältö osui todella nappiin, avaamisen jälkeen oli hymy korvissa. :)

Paketti paljasti sisuksistaan 3 kerää kauniin harmaata Fortissima Socka -lankaa, suklaata, teetä, hauskan ohjeen lapasiin, paljetteja ja ne kaipaamani 2,5mm bambuiset sukkapuikot koiran syömien tilalle! Todella paljon kiitoksia salaiselle ystävälleni, et uskokaan, kuinka onnellinen olin nuo puikot nähdessäni! Siinäkin mielessä taidat osata lukea ajatuksiani, että olin juuri miettinyt paljettien ostamista. Nyt ei tarvitse niitä varten raahautua kaupunkiin. :)

Sain myös vinkin ensi kuun paketin väriteemasta. Teepaketin väristä sen saa kuulemma päätellä. Tuskin maltan odottaa!

Äärimmäinen lankakatastrofi

Olipahan ylläri eilen keittiössä odottamassa, kun tulin töistä kotiin. Koiruus oli syönyt mun käsityöpussukan vetoketjun rikki ja päättänyt pureutua käsitöiden maailmaan oikein huolella. Yhteensä 6 kerää lankaa oli levitetty keittiön lattialle ja toki niin perusteelliseen solmuun kuin vain voi kuvitella. Huoh! Siinä sivussa oli popsittu 2 mm sukkapuikot lähestulkoon rusetille. Ei niistä enää puikoiksi ollut, roskiin vaan. Voi taivas! Olisi ehkä pitänyt ottaa kaaoksesta kuva, mutta en järkytykseltäni kyennyt. Epäilen, että kissat ovat osallistuneet tihutyöhön, mutta päätihulainen on ollut Pötkö itse. :D

2 kerää olen jo saanut eroteltua toisistaan. Voin kertoa, että vajaa kerällinen violettia seiskaveikkaa ja toinen mokoma violettia Ticoticoa menee aika hyvin mykkyrään ja on kovin haasteellisia setvittäviä. Kolme tuntia siihen meni. Urakka jatkuu tänään. Langat menevät omaan käyttöön, koska ovat nyt niin karvaisia, ettei niistä kehtaa enää muille mitään tehdä. Ja pitää mennä ostamaan uudet sukkapuikot... Tosin taidan saman tien lisätä puikkoihin paksuutta 0,5 mm, noi olikin vähän liian ohuet. :p